Tännä oli se pitkään ja hartaasti odotettu aika ultraan. Yön nukuin hyvin, mutta heti aamusta alko kyllä jo jännitys kovasti vaivaamaan. Ajat oli siellä pahasti myöhässä, yli puolituntia odotettiin ja katseltiin, kun odotusaulasta kaikki muut parit yksi toisensa jälkeen kutsuttiin johonkin huoneeseen. Oltiin siellä jo hyvissä ajoin ja se ylimääräinen puolituntia tuntui ikuisuudelta. Onneksi se odotus sitten palkittiin! Ehdin kyllä jo siitäkin pelästyyn, ettei mahassa olekaan ketään, kun heti ensimmäisten sekunttien aikana ei näkynytkään mitään. Mutta kyllähän se sieltä löytyi, kovasti aktiivinen sikiö. Se heilutteli käsiä ja jalkoja ja kaikki täytti olevan oikein hyvin. Sydämen lyönnit erotti oikein selvästi. Kyyneleet siinä vierähti poskelle kun olin jotenkin niin helpottunut. Nyt oikeasti tietää että joku siellä on. Meinaan kokoajan kirjoittaa, että poika, vaikka sitä sukupuolta ei vielä aikoihin saa selville. Ukko on jo alkanut puhua, että hän kyllä haluaa tietää kumpi sieltä tulee. Itse taidan vähän salaa toivoa sitä poikaa, kun se nyt niin mielessä pyörii.

Pituutta sikiöllä oli pikkusen reilu 5 cm, viikkoihin 12+5 nähden se on kuulemma hieman vähän. Niinpä laskettua-aikaa siirrettiin viikolla eteenpäin eli nyt ollaankin viikolla 11+6.

Ajeltiin suoraan ultran jälkeen äidilleni kahvittelemaan. Kahvipöydässä annettiin sitten nuo ultra kuvat kouraan ja hetken se ihmetteli että mikä se on :) Koiranpentu? hah No kyyneleethän siinä taas vieri pitkin poskia kun tuleva mummu ei meinannu housuissaan pysyä.. Lupasi kyllä, ettei ihan vielä kuuluta asiaa koko suvulle. Vaikka heti seuraava lause olikin, että kai nyt kuitenkin jollekin voi soittaa ja kertoa. :) Ei välttämättä kovin kauaa enää tämä salassa pysy. On meinaan äitini jo pitkään kärsinyt pahemman laatuisesta mummokuumeesta ja varmasti hän hehkuttaa tuntemattomillekin tästä asiasta. ;D Isä ei ollu kotona että sen reaktio jäi vielä näkemättä. Poikettiin samalla reissulla pikavisiitille myös ukon äidin luo. Ja siellä ne kyyneleet vasta virtaskin... Ukon siskolle on kesällä tulossa kanssa esikoinen niin tämä yhtäkkiä tuleva tuplamummu, meni aivan sekaisin. Lupasi kyllä hänkin ettei ihan heti ala kaikille asiasta kertomaan. Periaatteessa ei tämä enään salaisuus ole, mutta ei mikään yleinenkään uutinen. Pääasia on että saadaan lähimmille sukulaisille ja ystäville kertoa ensin itse.