Tänään se alkoi, nimittäin mammaloma! Hurjaa, nyt mennään jo viikolla 35, eli enää 5 viikkoa laskettuunaikaan ja vain 3 viikkoa täysiaikaisuuteen... Tässä kohtaa on pakko myöntää, että se on jo todella pian!! Tähän asti olen kokoajan vain ajatellut että vieläkin niin ja näin kauan ja on tuntunut, ettei se syksy tule ikinä. Mutta kyllä se tulee!! Ja nopeasti tuleekin! :D Ajattelin, että tässä kohtaa on hyvä hetki kelata ajassa taaksepäin...


Tästä kaikki alkoi tammikuussa :)


Positiivisen raskaustestin jälkeen tuntui, että pää meni aivan sekaisin. Tunteet velloivat laidasta laitaan, olin yhtäaikaa onneni kukkuloilla, kauhusta kankeana ja pelosta sekaisin... Itkin ja nauroin yhtäaikaa enkä tiennyt mitenpäin olisin ollut. Muutaman päivän kuluttua tein vielä toisen testin, joka antoi vastauksen: Raskaana +3 viikkoa!! Sitten se olikin jo pakko uskoa, olin vihdoin raskaana! Olo oli kovin epätodellinen, iltaisin teki todella pahaa ja väsytti jatkuvasti. Erilaisia oireita tuli ja meni.. Vatsa oli vielä normaalin kokoinen, joten kaikki tuntui kuin olisi ollut unta... Ajatukset konkretisoituivat vasta, kun pääsimme ensimmäiseen ultraan! Kaikki muuttui, kun ruutuun ilmestyi pienen pieni ihmisen alku, minun lapseni!! 


Sitten itkettiinkin niitä ilon kyyneleitä yhdessä vanhempiemme kanssa, kun odotus heillekin paljastettiin. Näytin ultra kuvan ensimmäisenä äidilleni ja hän kysyi onko se koiranpentu..   Aika kauan pidimme raskauden salassa niin sukulaisilta kuin ystäviltäkin. Pikkuhiljaa vatsan alkaessa pyöristyä aloimme yhä enemmän valmistautua vanhemmuuteen.

Kotiin hankittiin yhtä jos toista vauvaa varten. Lastenhuonetta sisustettiin ja alettiin pohtia nimi vaihtoehtoja. Pikkuhiljaa talvi muuttui kevääksi, kevät kesäksi ja nyt kesäkin on jo muuttumassa syksyksi. Näin jälkikäteen ajatellen aika on kulunut todella nopeasti, ihan huomaamatta, vaikka muuten on tuntunut päivien vain matelevan.

Tältä näyttää hoitopöytä lastenhuoneen nurkassa...


Nyt kaikki alkaakin olla valmista, enää puuttuu se kaikkein tärkein, itse vauva!

Että Minttu, olet enemmän kuin tervetullut tähän maailmaan, äiti ja isi jo innokkaina sinua odottavat!!!