Tämänpäiväinen neuvolakäynti oli kaikin puolin mukava, vaikka ensin harmittelinkin vastassa olevaa outoa hoitajaa. Onnekseni hän ei ihan outo ollutkaan, vaan olimme jo aikaisemmin tavanneet ja hän oli synnytysvalmennuksissakin ollut mukana. Kerroin isästä ja kuluneesta vaikeasta viikosta. Helpotti, kun sain puhua jollekulle ulkopuoliselle. Mitattaessa verenpaineeni, etenkin yläpaine oli pilvissä, mutta eipä sekään tässä tilanteessa niin ihmeellistä ole. Muuten meillä kaikki hyvin!! Sydänäänet kuuluivat hienosti ja Sf-mitta oli kasvanut pikkuisen. Kokoarvioksi sanoi, että pikkuinen olisi nyt n. 3,2kg ja täysiaikaisena 3,5kg. Eli samoin kuin arvioitiin viikko sitten :)

Kerroin myös huolestani, etten pääsisi hautajaisiin, jos synnytys menisikin paljon yli lasketunajan. Ja kyselin käynnistyksen mahdollisuutta pelkästään hautajaisten takia, jos mitään ei ala tapahtua muuten. Sain viikon päähän neuvola ajan ja sitten yhdistetyn neuvola/lääkäriajan lasketunajan jälkeiselle päivälle. Jos siihen mennessä en ole synnyttänyt niin lääkäri tarkistaa kohdun tilanteen ja voi tehdä arvionsa mukaan lähetteen sairaalaan käynnistykseen. Viimeisen ratkaisun käynnistyksestä tekee kuitenkin sitten sairaala. Tuntui helpottavalta, kun tämmöinenkin vaihtoehto otettiin nyt jo mietintään.

Yrittäessäni saada ajatuksia muualle olen kovasti touhunnut kaikkea pientä kotona, siivonnut, pyykännyt, silittänyt... Ja laitoin vihdosta viimein valmiiksi myös sängyn odottamaan pientä nukujaa. Kuva on vähän huono, mutta olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Nyt meillä pitäisikin sitten olla kaikki valmiina Minttua varten! Ei puutu kuin sairaalalaukun pakkaaminen, mutta sekin jo on vähän niinkuin työnalla.. Kyllähän sitä hommaa edelleen paljon riittää, mutta kaikki varsinaiset vauvajutut ovat nyt kunnossa (ainakin toivottavasti). Seuraavaksi pitäisi varmaan alkaa valmistamaan ruokaa pakastimeen :)