Tais se neuvolantäti, jotain semmosta mainita että ummetusta saattaa ilmaantua, mutta että tämmöstä... huh Mun maha oli jo aivan kova ja kipee ja turvoksissa, kun mitään ei tuu ulos. Tässä yks yö heräsin aivan hirvittävään mahakipuun. Mikään asento ei ollu hyvä. Itkukin siinä tuli kun väsyneenä alko se paniikki nousta, ku ei tajunnu mikä on vikana. Ukko oli onneks kotona, vaikka oli sekin sillai peloissaan että kyseli soitetaaanko ensiapuun, että täytyykö lähtee käymään siellä, kun ei tiedä mitä vaikuttaa maha-asukkiin. Tajuttiin kyllä siinä sitten, että mun maha ei ole toiminu moneen päivään kunnolla ja ne väänteet johtu siitä. Ukko sai mut jotenkin rauhottuun ja olin sitte onnistunu nukahtaan, mutta oli se kertakaikkiaan hirveeetä. En muista semmosta kipua kyllä olleen aikoihin :( Aloin sillo syömään luumuja ja lisäsin kuitujen määrää ruoissa. Pari päivää kuitenkin tuolloin kärsin siitä kipeestä ja kovasta mahasta ennenkun mitään tapahtu. Edes laxoberon tipat ei auttanu. En varmaan koskaan oo ollu niin onnellinen mahantoimimisesta. ;) Ja kyllä se helpotti, maha pehmeni, kivut lähti ja turvotuskin laski. Nyt vaan on pakko alkaa syömään säännöllisesti jotain vatsan toiminta lääkettä, ettei tää toistu. Oli se niin kamalaa.. Jossain vaiheessa ehdin jo pelätä että siitä tulee jopa lääkäri reissu.. EN kyllä kestä jos tästä seuraavat  6 kk on samanlaista tuskaa mahan kanssa. Ikinä kun ei ole vastaavanlaisia ongelmia ollu.

Tänään olis jo 11+4 viikkoo kasassa :) Ja viikon päästä se kauan odotettu ultra.... Olen sitä niin kauheesti odottanu että tuntuu, ettei aika ollenkaan kulje eteenpäin. Onneks enää viikko!