Tänään on ollut tapahtumarikas päivä. Tai oikeestaan mitään sinällään kovin ihmeellistä ei ole sattunu, sohvan pohjalla olen melkein koko päivän maannu, mutta silti... Me saatiin se hoitopöytä,  jee!! Ukko haki sen äsken kotiin ja siellä se nyt töröttää meidän lastenhuoneessa. hih Huomenna vois jo alkaa pyykkäämään vauvan vaatteita, nyt kun on paikka minne ne laittaa. Ne sunnuntaina tilaamani vauvanlelut tuli jo tänään. Voi että mä oon innoissani, ne on niiiin söpöjä. Ukko sano, ettei ole koskaan auto startannu niin nopeesti pihasta, kun minä ampaisin postiin...  Niin ja eilen onnistuin vahingossa ostamaan sen pinnasängyn patjan.. :D mutta yritän silti malttaa olla petaamatta sitä. Voi että, miten tämmöiset pienet asiat voikaan saada aikuisen pään näin pyörälle. :)

Mutta sitten se pieni suru, huomenna on torstai! Mullahan on aamulla se sokerirasitus...  melkein päässy tässä innostuksessa unohtumaan koko juttu. Nyt alkaakin jo se 12 tunnin paasto kolkuttaa.. Toivottavasti se litku ei ole niin pahaa kuin kaikki väittää. Luulen, että itselleni pahimmaksi osoittautuu kuitenkin ne itse verikokeet. Tunnetusti jännitän verikoetta niin paljon, että suonet menee piiloon ja taju meinaa lähteä. Eihän ne alkuraskaudenkaan verikokeet ihan nappiin menny, kun multa ei löydy suonia. Monta kertaa joutuvat aina tökkimään.. Huh, alkaa nyt jo heikottamaan, kun tiedän että kolmeen eri kertaan verta ottavat aamulla. Pitäkäähän peukkuja, että kokeet menee hyvin ja että tulokset on myös normaalit.