Niin se aika vaan menee kovaa vauhtia... Tuntuu että ihan vasta pääästiin sairaalasta..

Kaksikuukautis neuvolassa vaaka näytti 5095 g ja pituutta mitattiin 56,5 cm! Eli kuukaudessa tullut lisää pituutta 3 cm ja painoa reilu kilo! :) Päänympärys 38,2 cm. Neuvolakorttiin kirjattiin lyhyesti ja ytimekkäästi: "Jäntevä, terve vauva. Kehityksessä ei moitteita."! Eli kaikki meillä hyvin! Mintun oikea silmä on rähminyt ja vuotanut reilusti jo pidemmän aikaan. Punoitusta siinä ei kuitenkaan ole ollut, lääkäri kirjoitti meille silmävoide reseptin sidekudostulehdukseen. Pitäisi kuulemma viikossa mennä ohi! Nähtäväksi jää, muutaman päivän käytön jälkeen ei kuitenkaan vielä havaittavaa vaikutusta. Toivottavasti se kuitenkin auttaa!

Olin Mintun kanssa viime viikolla myös neuvolan vauvakerhossa ensimmäistä kertaa. Paikalla oli samat tutut naamat, jotka olivat myös perhevalmennuksessa. Olikin mukava nähdä nyt kaikilla vauvat, kun viimeksi tavatessamme jokaisella oli valtavat mahat! Puhuimme vauva-arjesta ja vertailimme kokemuksia. Imetys oli yksi iho puheenaihe. Oli mukava kuulla toisten äitien ajatuksia ja todeta että samojen asioiden kanssa muutkin painivat. Paikalle tuli myös joku lasten leikkilaulu ohjaaja. Hän näytti miten pienenkin vauvan kanssa voi leikkiä ja hetki olikin oikein antoisa. Harmittaa vain, että mitäänhän en niistä lauluista ja leikeistä muista joita hän ohjasi.. Vaivaa se raskausdementia edelleen. Kokoonnumme parin viikon kuluttua uudelleen, odotan sitä jo innolla. Vaikka lähipiirissäni on paljon vauvoja ja pieniä lapsia, oli minusta jotenkin mukavampaa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia tuntemattomien äitien kanssa.

Ristiäiset meillä oli viikko takaperin. Minttu sai isänsä sukunimen ja kaksi nättiä etunimeä. Saimme pidettyä nimen salaisuutena ristiäisiin asti eli se tuli kaikille yllätyksenä! Kun en omaakaan nimeäni täällä käytä jää vauvankin nimi arvoitukseksi eli Minttu jääköön blogiin Mintuksi! :)  Sen verran kuitenkin paljastan, että toinen nimi nyt sitten on serkuksilla sama. Se ei minua enään haittaa, ja jos jotakuta muuta harmittaa niin se olkoon hänen murheensa. Nimi on eri syystä lapsille annettu ja molemmille se sopii hyvin! :) Tilaisuus pidettiin meillä kotona ja se oli pieni ja intiimi, paikalla vain isovanhemmat ja kummit. Pappi oli sama kuka siunasi isäni, hän tuntui jo tutulta ja puhui todella nätisti. Itku siinä pääsi herkältä äidiltä :) Myös vieraamme kehuivat pappia! Täytyy sanoa etten illalla muistanut juhlista juuri mitään saati papin puheesta sanaakaan, semmoinen jännitys ja tutina oli päällä koko päivän.. :) Onneksi kastetoimitus videoitiin niin sain pysyvän muiston tilaisuudesta ja ajatuksen kanssa kuunnella mitä se pappi puhuikaan. Suosittelen tuota videointia lämpimästi kaikille! Äitini hoiti juhliin tarjottavat, kun on innokas leipuri ja oli kyllä hyvää!! Mussukalle meinasi pieni "ramppikuume" nousta siinä kohtaa kun kastemeko puettiin päälle ja toimituksen oli määrä alkaa. Niin kiltisti ollut koko aamupäivän ja sitten alkoi itku. Onneksi kuitenkin kummitädin sylissä oli niin hyvä olla, että pian rauhoituttiin ja sitten uni veikin jo voiton. Eli kastetoimitus sujui todella hyvin!!