Mökkihöperyys oli lähellä iskeä meikäläiseen, neljään päivään en nenääni tästä huushollista ulos laittanut. Yöpuku päällä vain täällä möllötin ja urakalla nenää niistin. Ukko hoiti ne päivät koiran ulkoilutuksenkin, mutta eipä tuo turrekaan ole liioin tuolla pakkasessa viihtynyt. Jatkuvasti on mittari näyttänyt noin 25 asteen pakkasta, hyrrr kyllä on ollut kylmä. Mutta pakkasen ohella minua pidätteli kotona kauhea flunssa. Vihdoin perjantaina alkoi oloni vähän kohentua. Illalla hälytimme mummun vauvan unta vahtimaan ja lähdimme ukon kanssa elokuviin tuulettumaan. Kyllä teki hyvää päästä vähän ulos ja ihmisten ilmoille, onneksi uusin Vares oli ihan katsottava pätkä. :)

Minttu oli flunssalta välttynyt kaikesta niistämisestäni huolimatta, kunnes rohina alkoi lauantai iltana. Sitten pyhänä yskä ja hengitys rohisi entisestään. Nenä ei ollut ollenkaan tukkoinen vaan lima oli jossakin syvemmällä. Täytyy kyllä sanoa, että kaikesta huolimatta tyttö on jaksanut olla todella pirteä ja hymyileväinen itsensä. Nukkuminen on ollut hankalinta, mutta onneksi nukkuma asennon kohottaminen auttoi rohinaan ja rauhoitti unta. Keittosuolatippoja olemme muutaman kerran nenään tiputtaneet, mutta ei niistä kovinkaan suurta apua ole ollut. Ehkä juuri siksi, kun lima on jossakin muualla kuin nenässä. Sain anopilta Nuha nenä -nimistä eteeristä öljyä helpottamaan tukkoista oloa. Laitoin tippoja pyyhkeeseen ja sen makuuhuoneeseemme pinnasängyn lähelle. Helpotti kyllä hengitystä, minunkin oli silloin parempi nukkua. Tipat soveltuvat myös höyryhengitykseen ja sitäkin kokeilimme, mutta jokseeenkin hankalaa se oli Minttusen kanssa.

Toissa yönä kun heräsimme puoliltayöin syömään väänsi Mintulla mahaa ja pitkän punkeeraamisen jälkeen vatsa toimi. Pesujen jälkeen, kun piti käydä takaisin nukkumaan alkoi itku, itku jollaista en vielä koskaan ollut kuullut. Todella surkea itku, sellainen että selvästi sattui jonnekin. Tyttö oli todella väsynyt ja silmät kiinni hän vain itki, mikään ei tuntunut auttavan. Itkua kesti yli puolituntia kunnes ihan yllättäen tuli kaaressa valtava oksennus, maitoa ja limaa. Ehdin todella pelästyä tuota tilannetta ja että tyttö tukehtuu oksennukseensa. Hetkenpäästä tuli vielä toinen yhtä iso limaryöppy. Meinasi paniikki iskeä kun olin väsynyt ja tilanteessa yksin (ukko tietenkin juuri tuona yönä töissä). Tyttö oli todella kalpea, kaikki väri oli iholta kadonnut, olimme  molemmat myös yltäpäältä oksennuksessa. Kävimme uudestaan pesulla ja vaihdoimme puhtaita yövaatteita, oma paniikkini alkoi hieman laantua, kun tyttökin rauhoittui ja tutti maistui. Pian hän nukahti syliini ja laskin sänkyyn jatkamaan unia. Omat unet olivat kyllä loppuyönä vähäiset, havahduin heti hereille kun pienikin rohahdus pinnasängystä kuului. Huh, kyllä yöaikaan kaikki tuommoiset yllätykset tuntuvat pelottavilta!
Samankaltainen oksennus on tullut uudemmankin kerran, mutta enää en ole sitä samanlailla pelästynyt, eikä sitä sydäntä viiltävää itkua enää ole tullut, onneksi!

Lämpöä ei ole tytölle noussut, mutta olen kuitenkin muutaman panadol supon laittanut oloa helpottamaan. Viime yö nukuttiinkin tuon supon ansiosta todella hyvin, heräsimme syömään vain kerran eikä hengityskään niin kovasti rohissut. Aamulla tosin limaa irtosi aivastuksen mukana niin, että nenäliinalla sai naamalta suurimmat pyyhkiä. Onneksi lima kuitenkin nyt irtoaa ja tulee pois.

Toivottavasti tauti pian hellittää eikä tästä enään pahenisi, niin kamalaa on katsoa kun pieni on kipeä. Onneksi tyttö on kaikesta röhinästä ja yskimisestä huolimatta ollut todella reipas, jaksanut hymyillä ja seurustella lähes normaaliin tapaan. <3